Ensiaskeliin valmistautuen

Kevään kynnyksellä monilla aikalaisillani pian liikkeelle lähtevä pienokainen herättää kysymyksiä siitä, mikä turvaisi huteria ensiaskeleita. Monet vannovat jämäköiden tukien nimeen, ovathan pienet nilkat niin kovin pehmeät ja heikot, sitäpaitsi näinhän pienten lasten jalkoja on tuettu ennen vanhaankin ja hyvin näyttävät kävelevän. Vai hetkinen, onko tuettu sittenkään?

Lainaan omaa, vuoden takaista kirjoitustani tähän, jolla selvennän aikuisten tuki- ja liikuntaelinongelmien kehitystä hieman:

"Ihmisen kehon toiminnallisuutta voisi yksinkertaisimmillaan kuvailla esimerkiksi niin, että pää kiinnittyy niskaan joka alkaa takapuolesta. Takapuoli matkustaa jalkojen päällä ja on herkkä reagoimaan kuormituksen tuomiin muutoksiin; jalkaterän toiminta vaikuttaa polvinivelen asentoon ja sitä kautta lonkkaan, alaselkään ja rankaa pitkin niskaan ja päähän asti. Muutokset lähestulkoon missä tahansa tuki- ja liikuntaelimistön osassa vaikuttavat kehon muiden osien toimintaan ja aikaansaavat sekundaarisia oireita.  Kävelyn biomekaniikka mielessä pitäen voidaan pohtia mitä epäsymmetrinen liikemalli voi aiheuttaa kehossa, kun tämä epätasainen kuormitus toistuu keskiverto ihmisellä n. 3000-5000 kertaa päivässä. Askeltamisen merkitys tuki- ja liikuntaelinongelmien kehittymisessä on kiistaton ja tähän on alettukin kiinnittämään huomiota enemmän, mm. keväällä julkaistu Fysioterapia-lehti (2/12) keskittyi pelkästään jalkateemaan. 

Nykypäivän ihmiselle moni asia on tehty liian helpoksi ja usein jalkaterän töitä hoitelevat muhkeasti vaimennetut pohjalliset. Evoluutio ei ole toistaiseksi ehtinyt tähän mukaan sillä jalkaterä toimii edelleen niin kuin sen kuuluisi luonnollisesti toimiakin; vaimennetut ja tuetut kengät passivoivat niitä rakenteita joiden tehtävänä olisi ylläpitää jalkaterän luonnollinen ryhti. Karkeasti tästä on seurannut jalkaholvien madaltumista ns. lättäjalkaisuutta, ylipronaatiota ja -supinaatiota sekä nivelsideongelmia.  Jalkaterän toiminnallisiin ongelmiin sekä kävelyn epäsymmetriaan tulisi kiinnittää huomiota sillä niihin vaikuttaminen näkyy fysioterapian tuloksellisuudessa, lähes riippumatta tule-ongelmasta jonka vuoksi asiakas hoitoon hakeutuu."

Jonkin verran olen ryhtivirheitä (ts.syitä kipujen takana) skaalannut ja hyvin useasti todella nähnyt ongelmaa jalkaterän toiminnassa. Kovin helppoa ei virheellisen toimintamallin korjaaminen aikuisen jalassa suoraansanottuna ole, sillä koko elopaino kyntää sen yli tuhansia kertoja päivässä. Suoraansanottuna ne kerrat ovat harvassa kun olen kehoittanut ketään tekemään jalkaterää aktivoivia harjoitteita (koskaan kuullut pyyhkeen rullaamisesta varpaiden avulla jalan alle esim?). Syy on yksinkertainen; edes itse en jaksaisi rullailla niin suurella mielenkiinnolla mitään pyyhkeitä, että harjoitteella olisi todellinen vaikutus jalkateräni rakenteisiin. Huomioitavaa edelleen se, että muutaman minuutin aktivoiminen suhteutettuna edelleen tuhansiin virheellisiin kuormituskertoihin... niin, siinä se. Ohutpohjaisilla kengillä voidaan kuitenkin aktivoida rakenteita toimimaan kuten evoluutio on tarkoittanutkin niiden toimivan; se ottaa aikansa, mutta on sen arvoista. Mutta se aikuisten jaloista. Jos jalkinevalinnoillani voin estää yhdenkin niskatiltin lapseltani hänen ollessaan aikuinen, on aiheeseen haaskattu aika ja raha sen arvoista.

Tehdäänpä tähän väliin pieni testi:

Kävele ensin ihan niinkuin normaalisti kävelisit.

Sen jälkeen kävele niin, että kantapään sijaan astutkin enemmän päkiälläsi.

Mikä fiilis? Tunnetko keskivartalossasi jotain erilaista? Onko keho päkiäkävelyssä ryhdikkäämpi, suorempi, napakampi? Arvaa tämän jälkeen onko ihmisen keho suunniteltu astumaan niin että jysäytetään se kanta maahan? Vaimennetut kengät kuitenkin opettavat meidät kävelemään näin, ja tottakai kroppa pyrkii tekemään kaiken niin vähäisellä effortilla kuin mahdollista. Peruslaiskoja kehoiltamme kun ollaan, me kaikki, halusimme tai emme :)

Tämä siis vaimennuksista, entäpä kengät joita ei ole vaimennettu mutta jotka ovat tuetut? Nyt otapa sukat pois, kävele ja katso jalkateriäsi. Ovatko ne vakaat? Eivät ole. Jalkaterässä on kiertoa sekä joustoa, ikäänkuin iskunvaimennus. Jos tämä luonnollinen iskunvaimennus estetään siinä vaiheessa kun jalan rakennuspalikat kehittyvät, on todennäköistä että nämä rakenteet passivoituvat eivätkä myöhemmin toimi kuten luonnollisesti kuuluisi. Tehdäkseni asiaa ymmärrettävämmäksi vertaisin jalan rakenteen jämäkkää tukemista korsettiin, yhtälailla sillä tehdään näennäistä ryhtiä ja tottahan pienen selkä sitä tarvitsisikin. Jos pienellä käytettäisiin korsettia selän asennon tukemiseksi, lihakset passivoituisivat keskivartalosta varmuudella. Ihmisen keho on hyvin pikkutarkasti näet suunniteltu; lapset syntyvät täydellisin jaloin, ja päästessään toimimaan luonnollisella tavalla, keho toimii oikein ja pysyy terveenä.

Millaiset jalkineet?

Kesällä tottakai mennään paljain jaloin, se on kaikista paras jalkinemuoto. Paljasjalkakävelyä simuloivat jalkineet ovat kuitenkin käytännöllisiä viileämmillä keleillä. Itse terveystuotteita valikoidessani pidän ensiarvoisena sitä, että valmistaja jollain tavalla esittelee näyttöä tuotteestaan. Siksipä olen mieltynyt suomalaiseen brändiin, Feelmaxiin, jonka sivuilla julkaistaan jatkuvasti tietoutta jalkaterveydestä ja sen linkeistä muihin teemoihin. Feelmaxilla on pikkuisille jaloille tällä hetkellä kaksi eri mallia; Panka ja Niesa. Ne lähtevät koosta 22, mikä onkin ihan järkevää sillä pelkkään vaunutteluun tai konttaamiseen ei näitä tossuja ole kannattavaa hankkia.

Hertan ensiaskeleita odottelevat pikkuiset Pankat.

Feelmaxilla on pienille jaloille myös toinen tuote, varvassukat. Näiden sukkien perusteet löytyvät varpaiden luonnollisesta kehityksestä, ne pääsevät liikkumaan vapaasti ilman että sukan kärki puristaa liikerataa, ja näin nivelistö pysyy liikkuvampana ja tasapaino kehittyy paremmaksi 

(varpaat ovat todella olennainen osa tasapainoa muuten vaikkei noista nykeröistä sitä uskoisi!). 

Vaavassukat 5-kuisella :}

Feelmaxin tuotekehittelyyn kurkistus

Feelmaxin perustaja, Pulkan Juhani (joka poikansa Jarnon kanssa kehitti alkuperäisen paljasjalka-konseptin), mainitsi keskustellessamme että lasten jalkineisiin on saatava väriä, nykyinen värimaailma on hieman synkeä nimittäin. Hän on kiinnostunut lasten hyvinvoinnista seuratessaan lastenlastensa touhuja ja uskon että Feelmaxilta voi odottaa jotain lasten jalkineiden tuotekehittelyn suhteen. 

Hertan Feelmax-kokoelma