perjantai 1. maaliskuuta 2013

Feelmaxit saapuivat myyntiin!

Nyt sinun on mahdollista tilata lapsellesi Feelmax barefoot-kengät kauttani.

Mikäli pidätte lastenkutsuja tai mammatapaamisia, tulen mielelläni paikan päälle esittelemään tuotteita ja kertomaan lasten jalkaterveydestä tarkemmin. Tarjoan myös pelkkiä terveyteen- ja hyvinvointiin liittyviä, toiveiden mukaan räätälöitäviä luentokokonaisuuksia, ammattitaidolla.

Tilaukset sekä tiedustelut sähköpostilla osoitteeseen s-anna@netti.fi

 Blogissani käsitellään jatkuvasti lasten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. 
Erityisesti Feelmax-kengistä kirjotin näin.


Lasten Feelmax barefoot-kengät soveltuvat ulko- ja sisäkäyttöön: vapaa-aikaan, kouluun, päiväkotiin jne. Parannettu hengittävyys ja jalassa entistä kevyempi. Pitää hyvin kaikilla pinnoilla,  kehittää jalkoja ja tasapainoa.

Asiantuntijoiden mukaan lasten jalat kehittyvät luonnollisimmin mitä kauemmin lapsilla on mahdollisuus liikkua ilman jalkineita. Lapset eivät tarvitse jalkoihin lisätukea, sillä jalkaterät ja nilkat ovat riittävän vakaita ja vahvoja jo alusta lähtien. Luontainen liikkuminen ilman jalkineita kehittää ja vahvistaa jalkaterän toimintaa.

Lapsen jalat tarvitsevat riittävästi monipuolista liikuntaa voidakseen kehittyä luonnollisesti. Jalkojen asennolla ja toiminnalla on vaikutusta kokonaisryhtiin. Paljasjaloin kävely sopivalla alustalla kuten matolla, ruoholla tai hiekalla vilkastuttaa lihasten toimintaa ja edesauttaa jalkojen asennon toivottavaa kehitystä. Leikinomaiset liikeharjoitukset, esimerkiksi kiipeily, kiinniottoleikit, ruutuhyppely ja yleensäkin ulkoleikit ovat eduksi terveelliselle kehitykselle.


Saatavilla olevat mallit:


                                                                 Panka


Koot: 22-34
Materiaali: Coolspacer, Velukid mokka.
Pohja: Continental ® 1,3 mm. komposiittikumi
Väri: Musta-punainen
Lesti: Leveä

Hinta: 45,90 e





                                   

                                               Niesa

Tämän tuotteen toimitusaika on arviolta 7 - 21 vrk tilauksesta. 

Koot: 22-34
Materiaali: Coolspacer, Velukid mokka.
Pohja: Continental ® 1,3 mm. komposiittikumi
Väri: Musta-punainen
Lesti: Leveä


Hinta: 45,90 e 



Feelmaxit vastaavat kokoaan hyvin, mutta varmuuden vuoksi voit tarkistaa koon alla olevasta taulukosta:

 
Hintaan lisätään postituskulut 1,90e/tilaus. Tilattuasi tuotteen saat sähköpostitse maksutiedot. Jälleenmyyjä on Fysioterapia Äs, y-tunnus 2503505-8

                              

torstai 28. helmikuuta 2013

Ensiaskeliin valmistautuen

Kevään kynnyksellä monilla aikalaisillani pian liikkeelle lähtevä pienokainen herättää kysymyksiä siitä, mikä turvaisi huteria ensiaskeleita. Monet vannovat jämäköiden tukien nimeen, ovathan pienet nilkat niin kovin pehmeät ja heikot, sitäpaitsi näinhän pienten lasten jalkoja on tuettu ennen vanhaankin ja hyvin näyttävät kävelevän. Vai hetkinen, onko tuettu sittenkään?



Lainaan omaa, vuoden takaista kirjoitustani tähän, jolla selvennän aikuisten tuki- ja liikuntaelinongelmien kehitystä hieman:


"Ihmisen kehon toiminnallisuutta voisi yksinkertaisimmillaan kuvailla esimerkiksi niin, että pää kiinnittyy niskaan joka alkaa takapuolesta. Takapuoli matkustaa jalkojen päällä ja on herkkä reagoimaan kuormituksen tuomiin muutoksiin; jalkaterän toiminta vaikuttaa polvinivelen asentoon ja sitä kautta lonkkaan, alaselkään ja rankaa pitkin niskaan ja päähän asti. Muutokset lähestulkoon missä tahansa tuki- ja liikuntaelimistön osassa vaikuttavat kehon muiden osien toimintaan ja aikaansaavat sekundaarisia oireita.  Kävelyn biomekaniikka mielessä pitäen voidaan pohtia mitä epäsymmetrinen liikemalli voi aiheuttaa kehossa, kun tämä epätasainen kuormitus toistuu keskiverto ihmisellä n. 3000-5000 kertaa päivässä. Askeltamisen merkitys tuki- ja liikuntaelinongelmien kehittymisessä on kiistaton ja tähän on alettukin kiinnittämään huomiota enemmän, mm. keväällä julkaistu Fysioterapia-lehti (2/12) keskittyi pelkästään jalkateemaan. 


Nykypäivän ihmiselle moni asia on tehty liian helpoksi ja usein jalkaterän töitä hoitelevat muhkeasti vaimennetut pohjalliset. Evoluutio ei ole toistaiseksi ehtinyt tähän mukaan sillä jalkaterä toimii edelleen niin kuin sen kuuluisi luonnollisesti toimiakin; vaimennetut ja tuetut kengät passivoivat niitä rakenteita joiden tehtävänä olisi ylläpitää jalkaterän luonnollinen ryhti. Karkeasti tästä on seurannut jalkaholvien madaltumista ns. lättäjalkaisuutta, ylipronaatiota ja -supinaatiota sekä nivelsideongelmia.  Jalkaterän toiminnallisiin ongelmiin sekä kävelyn epäsymmetriaan tulisi kiinnittää huomiota sillä niihin vaikuttaminen näkyy fysioterapian tuloksellisuudessa, lähes riippumatta tule-ongelmasta jonka vuoksi asiakas hoitoon hakeutuu."




Jonkin verran olen ryhtivirheitä (ts.syitä kipujen takana) skaalannut ja hyvin useasti todella nähnyt ongelmaa jalkaterän toiminnassa. Kovin helppoa ei virheellisen toimintamallin korjaaminen aikuisen jalassa suoraansanottuna ole, sillä koko elopaino kyntää sen yli tuhansia kertoja päivässä. Suoraansanottuna ne kerrat ovat harvassa kun olen kehoittanut ketään tekemään jalkaterää aktivoivia harjoitteita (koskaan kuullut pyyhkeen rullaamisesta varpaiden avulla jalan alle esim?). Syy on yksinkertainen; edes itse en jaksaisi rullailla niin suurella mielenkiinnolla mitään pyyhkeitä, että harjoitteella olisi todellinen vaikutus jalkateräni rakenteisiin. Huomioitavaa edelleen se, että muutaman minuutin aktivoiminen suhteutettuna edelleen tuhansiin virheellisiin kuormituskertoihin... niin, siinä se. Ohutpohjaisilla kengillä voidaan kuitenkin aktivoida rakenteita toimimaan kuten evoluutio on tarkoittanutkin niiden toimivan; se ottaa aikansa, mutta on sen arvoista. Mutta se aikuisten jaloista. Jos jalkinevalinnoillani voin estää yhdenkin niskatiltin lapseltani hänen ollessaan aikuinen, on aiheeseen haaskattu aika ja raha sen arvoista.



Tehdäänpä tähän väliin pieni testi:

Kävele ensin ihan niinkuin normaalisti kävelisit.

Sen jälkeen kävele niin, että kantapään sijaan astutkin enemmän päkiälläsi.

Mikä fiilis? Tunnetko keskivartalossasi jotain erilaista? Onko keho päkiäkävelyssä ryhdikkäämpi, suorempi, napakampi? Arvaa tämän jälkeen onko ihmisen keho suunniteltu astumaan niin että jysäytetään se kanta maahan? Vaimennetut kengät kuitenkin opettavat meidät kävelemään näin, ja tottakai kroppa pyrkii tekemään kaiken niin vähäisellä effortilla kuin mahdollista. Peruslaiskoja kehoiltamme kun ollaan, me kaikki, halusimme tai emme :)



Tämä siis vaimennuksista, entäpä kengät joita ei ole vaimennettu mutta jotka ovat tuetut? Nyt otapa sukat pois, kävele ja katso jalkateriäsi. Ovatko ne vakaat? Eivät ole. Jalkaterässä on kiertoa sekä joustoa, ikäänkuin iskunvaimennus. Jos tämä luonnollinen iskunvaimennus estetään siinä vaiheessa kun jalan rakennuspalikat kehittyvät, on todennäköistä että nämä rakenteet passivoituvat eivätkä myöhemmin toimi kuten luonnollisesti kuuluisi. Tehdäkseni asiaa ymmärrettävämmäksi vertaisin jalan rakenteen jämäkkää tukemista korsettiin, yhtälailla sillä tehdään näennäistä ryhtiä ja tottahan pienen selkä sitä tarvitsisikin. Jos pienellä käytettäisiin korsettia selän asennon tukemiseksi, lihakset passivoituisivat keskivartalosta varmuudella. Ihmisen keho on hyvin pikkutarkasti näet suunniteltu; lapset syntyvät täydellisin jaloin, ja päästessään toimimaan luonnollisella tavalla, keho toimii oikein ja pysyy terveenä.



Millaiset jalkineet?

Kesällä tottakai mennään paljain jaloin, se on kaikista paras jalkinemuoto. Paljasjalkakävelyä simuloivat jalkineet ovat kuitenkin käytännöllisiä viileämmillä keleillä. Itse terveystuotteita valikoidessani pidän ensiarvoisena sitä, että valmistaja jollain tavalla esittelee näyttöä tuotteestaan. Siksipä olen mieltynyt suomalaiseen brändiin, Feelmaxiin, jonka sivuilla julkaistaan jatkuvasti tietoutta jalkaterveydestä ja sen linkeistä muihin teemoihin. Feelmaxilla on pikkuisille jaloille tällä hetkellä kaksi eri mallia; Panka ja Niesa. Ne lähtevät koosta 22, mikä onkin ihan järkevää sillä pelkkään vaunutteluun tai konttaamiseen ei näitä tossuja ole kannattavaa hankkia.


Hertan ensiaskeleita odottelevat pikkuiset Pankat.



Feelmaxilla on pienille jaloille myös toinen tuote, varvassukat. Näiden sukkien perusteet löytyvät varpaiden luonnollisesta kehityksestä, ne pääsevät liikkumaan vapaasti ilman että sukan kärki puristaa liikerataa, ja näin nivelistö pysyy liikkuvampana ja tasapaino kehittyy paremmaksi 
(varpaat ovat todella olennainen osa tasapainoa muuten vaikkei noista nykeröistä sitä uskoisi!). 



Vaavassukat 5-kuisella :}




Feelmaxin tuotekehittelyyn kurkistus

Feelmaxin perustaja, Pulkan Juhani (joka poikansa Jarnon kanssa kehitti alkuperäisen paljasjalka-konseptin), mainitsi keskustellessamme että lasten jalkineisiin on saatava väriä, nykyinen värimaailma on hieman synkeä nimittäin. Hän on kiinnostunut lasten hyvinvoinnista seuratessaan lastenlastensa touhuja ja uskon että Feelmaxilta voi odottaa jotain lasten jalkineiden tuotekehittelyn suhteen. 


Hertan Feelmax-kokoelma

maanantai 18. helmikuuta 2013

Miniature Chef ja ruokaympyrä laajenee!

Hertta täyttää ihan juuri kohta 5kk, tarkoittaa sitä että hänen ruokaympyräänsä tulee täydennystä. Lihat sekä pikkuhiljaa myös viljatuotteet. Yritin etsiä reseptejä pitkin nettiä, ja törmäsinkin useisiin sivustoihin joissa näitä "reseptejä" on, mutta mitäpä veikkaatte jos sivustoa ylläpitää purkkiruokien valmistaja, voiko odottaa teeseitse-ruokiin vinkkejä? Voi jos haluaa yhdistellä kekseliäästi vaikkapa valmispuuroa valmissoseeseen. Perus soseisiin löytyi kuitenkin paljon ohjeita, mutta halusin jotain extraa. Löysinkin Maxin Delin joka löytyy myös Facebookista. Ihan kaikkea en vaivaudu kokeilemaan, mutta ko.sivusto tarjoilee kyllä piristävän lisän ja runsaasti ideoita vauvan ruokavalioon, suosittelen tutustumaan!

Vauva-arjessa nyt kerrankin mietin asioita nautinnon kannalta ja passaan terveyspuolen oikeastaan kokonaan. Tai niinhän minä luulen - kun vauvanruoat tekee itse, tuoreista raaka-aineista, ovat terveysvaikutukset väistämätön lisä kulinaarisen nautinnon ohelle.

Hertan ruokavalio sisältää aineksia jotka ovat itsellenikin alunalkaen vieraita, tällaisia ovat mm. fenkoli, maa-artisokka ja rakuuna. Samalla avartuu omakin maailma! Teen soseet jääpalamuotteihin, jotka jäädyttämisen jälkeen kaadan minigrip-pussiin; näin voin mixata makuja mieleni mukaan. Osan laitan pieniin minigrippeihin sillä ainakin tällä erää isäntä ymmärsi kauppalistan "jääpala-kipon" paketillisena jääpalapusseja.. Myös lihat käsittelen näin, jolloin makujen kavalkadilla on edelleen mahdollisuus kasvaa. Yllätyin reseptiretriitilläni siitä, miten paljon hedelmiä käytetään osana "pääruokasoseita", vierastan ajatusta mutta päädyin kokeilemaan silti josko vauvani pitäisi siitä. Soseissa on hyvä käyttää muuten jauhoisia perunalajikkeita jos ei ole tarvetta tapettiliisterille. Bataattia en näihin ohjeisiin lisännyt sillä se tuntuu tulevan Hertallakin jo korvista ulos. Kalavalikoimasta sen verran, että kaupan pakastealtaasta löytyy valmiita kuutioita (lohta ja seitä), mutta do it yourself-asenteella tekeville; lohi kannattaa valmistaa höyryttämällä nahkoineen päivineen. Ja nimenomaan norjalaista lohta, Itämeren kasvatit ovat ainakin imaisseet itseensä kaikkea sitä mitä lutakko sisältää eivätkä sen vuoksi sovi pienen ruokalistalle. Lihoista tein ensiksi vain kanan, porsaan teen joku päivä jahka itsekin sitä syömme ; ei parane unohtaa että ihan menekki on 1 tl päivässä eikä sitä viitsi pakkasessa pilata pitkällä pakastusajalla :) (yhdestä rintafileestä riitti siis koko jääpala-astia täyteen). Kanan kypsensin uunissa, ja soseutusvaiheessa lisäsin vähäsen kasvissosetta jotta soseutuu paremmin (jää silti tahnamaiseksi).


Hertan keittiössä valmistui seuraavia kasvissoseita lisukkeiksi lihoille (suositus sulkeissa):

Fenkoli - peruna, (possu, nauta, kala, kana)
fenkolisose siis pelkästään, sillä peruna ei kestä pakastamista. perunat keittelen ja soseuttelen aina sitä mukaan kun menekkiä on. Tähän soseeseen voi yhdistää myös kukkakaalia, sillä toimii fenkolin kanssa hyvin. Fenkoli itsessään jakaa mielipiteitä, jos ei pidä aniksesta niin ei pidä fenkolistakaan.

Maa-artisokka - peruna- persilja (possu, nauta)
jälleen pelkkä m-a-sose, lisäksi pakastan persiljan josta voi käyttää aina soseen verran. Tämä oli muuten vallan herkullista!

Porkkana - palsternakka - omena  - rakuuna (kana)
tämä sose ihan vain tällaisenaan

Lisäksi tein yksittäiset perussoseet porkkanasta sekä kukkakaalista, bataattia täytynee tehdä vähän pehmikkeeksi joku päivä. 





Ihastuin muuten tähän reseptiin jota täytyy joskus kokeilla;

Possupata
(possua)
porkkanaa
selleriä
palsternakkaa
purjoa
kuivattua luumua
perunaa

Pane liha kiehuvaan veteen, keitä n. 15 min. Lisää luumut, kuoritut paloitellut juurekset ja kokonaiset perunat. Keitä n. 20 min. Hienonna lihanpala, nosta perunat liemestä ja soseuta muut ainekset. Lisää perunat ja soseuta.Toisinsanoen tämänkin pohjan voi tehdä hyvin valmiiksi, ja toimia perunoiden kanssa kuten aiemminkin.




Puuroasiaa

Kauralla ilmeisesti aloitellaan, ja vauvoille on omia puurovalmisteita tietysti myytävänä mutta.. saman asian ajaa laadukkaat ja puhtaat kaurahiutaleet jotka ainakin alkuvaiheessa täytyy survaista sauvasekottimella sileäksi. Hertta kokeilee aamulla ensimmäistä kertaa kaurapuuroa, jotta nähdään tuleeko siitä vatsanväänteitä (tai näkeehän tämän illallakin mutta yöunien kustannuksella ei viitsi ruokamatkailla kuitenkaan). Ok, myönnän, että alkutestingit mennään Piltin vauvanpuurolla.

Puuroon sekoittelen makeita osasia


- Banaania
- Soseita; päärynää ja omenaa


Herkkusoseet

Tuoresoseista suosittelen ehdottomasti banaani-avocadoa, tämä ei kuitenkaan kestä pakastusta mutta on kyllä työn väärti jos jaksaa muussata aina erikseen. Lisäksi keittämällä on valmistunut päärynä- ja omenasosetta. Kuningatarsose oli meidän molempien makuun melkoisen ätläkkää ja samalla turhan hapanta, sitä ei taittanut edes mangosose jolla yritin makua pehmentää. Uusi tulokas soseiden makumaailmassa on vadelmacantaloupe; vatut kiehautetaan listerian varalta, sen jälkeen soseeksi ja kun sose on jäähtynyt, sekoitetaan se cantaloupemeloni-soseeseen. En laita päätäni tähän pantiksi mutta en usko tämänkään kestävän pakastusta melonin vuoksi; tokikin vadelmasoseen voi pakastaa ja sekoitella sitä esimerkiksi banaanin kanssa! Vadelman on hyvä olla sitten makeaa versiota, pakastealtaan vatut voivat kirpeydellään pilata koko smoothien.





Ja näin on jälleen nelituntinen vierähtänyt vauvamaailmaan tutustuessa, tällä kertaa tältä kantilta.

Bon Appétit!

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Vauvauinti

Hertalla on nykymittapuun mukaan harrasteita aika vähän; säännöllisistä mainittakoon vauvauinti kerta viikkoon lauantaisin. Muuten vain ollaan, leikitään, tanssitaan ja lauletaan - eletään arkea.

Vauvauinti on kuitenkin ollut meille ihana, koko perheen harrastus. Näin auvoisia ne fiilikset eivät kuitenkaan lauantai-aamuna ole kun herätyskello huutaa kilpaa kukon kanssa.. joudumme nimittäin rykimään itsemme ylös klo 6.30 jotta olemme klo 8.00 valmiina reeneissä.

Mitä siellä tehdään? Leikitään, polskitaan ja liikutaan eri asennoissa, 30 minuuttia kerrallaan. Päällimmäisenä varmasti jokaisella mielessä sukellusharjoitukset; niitä saa tehdä niin monta kertaa kuin on kuukausia mittarissa. Ensin aloiteltiin kannusukelluksella, sen jälkeen siirryttiin lentokonesukellukseen ja uusimpana istuma-asennosta lähtevä sukellus jossa vauva itse sukeltaa vaikkapa kumiankan perään. Pikkuhiljaa sukellusaikaa pidennetään, ohjaaja kertoi että pidempi sukellus on vauvalle mukavampi kokemus kuin nopeasti veden alla käyttäminen.

Miksi vauvauinti? Onko se pelkästään vanhempien endorfiineja varten, että voi tyytyväisenä hymistellä viettävänsä aikaa lapsen kanssa? Laatuaikaa se on todella sanan kaikissa merkityksissä, mutta eip, kyllä tällä harrastuksella on syvempikin merkitys: aihetta on tutkittu jonkin verrankin. Esimerkiksi norjalaisen tutkimuksen mukaan verrattiin vauvauintia 3-7kk iässä harrastaneita verrokkiryhmään joka ei ollut käynyt uimassa. Lasten ollessa 5-vuotiaita heidät testattiin yhtäläisin menetelmin, mm. varpaillaan kävely, yhdellä jalalla seisominen, naruhyppely, pallon vierittäminen maaliin ja hernepussin kiinniotto. Tulokset olivat selviä; vauvauinnissa aikanaan käyneet vauvat olivat motorisilta taidoiltaan kehittyneempiä kuin verrokkiryhmän edustajat.

Tutkimus löytyy täältä

Moni miettii hieman kloorin vaikutusta vauvaan, sen osuutta esimerkiksi astman synnyssä; onhan pienet keuhkot vasta kehittymässä uintiharrastuksen alkaessa. Käsityksieni mukaan itse kloori ei ole niin harmillista kuin sivutuotteet, jotka syntyvät kloorin puhdistaessa vettä ihmisen eritteistä; hiestä ja virtsasta. Tämä on peruste sille, miksi uimahalleissa käskytetään suihkuun ennen altaaseen menoa. Samoin jäin aihetta tutkiessani siihen käsitykseen, ettei astman puhkeamisella ja sisäaltaassa uimisella ole osoitettu olevan yhteyttä silloin, kun puhutaan terveestä uimarista jolla ei ole vahvana sukurasitteena allergiaa tai astmaa. Lisäksi on itseasiassa tutkittu, että lapset jotka eivät ui alle 1-vuotiaina, sairastuvat astmaan todennäköisemmin kuin ne jotka ovat uineet. Ja puhun tässä siis nimenomaan sisäaltaasta siksi, että ulkoaltaissa tämä haitallinen höyry haihtuu ilmaan eikä sitä kulkeudu lapsen hengityselimistöön yhtä paljoa.


Vauvauinnissa tavataan kavereita. On hämmentävää huomata miten sosiaaliset taidot kehittyvät ja kavereiden kanssa seurusteluun tulee viikko viikolta uusia juttuja mukaan!

torstai 14. helmikuuta 2013

Hyvää ystävänpäivää!


Suuhygienia : fluori

Ei liene yllätys että otan usein asiakseni perehtyä asioihin jonkin verran pintaa syvemmältä - tätä sanotaan hifistelyksi ja joidenkin mielissä se viittaa myös pyrkyrimäiseen performanssiin.

Nyt on vuorossa vauvan suuhygienia!

Tämä on alue jonka informaatio on hyvin ristiriitaista, ainakin maallikon mielestä. Yhtenäistä suosituksille on hammasharjan käytön aloittaminen heti hampaiden puhjettua. Vähemmän yhtenäinen on kuitenkin ohjeistus hammastahnan käytölle; jotkut kehoittavat aloittamaan tahnaamisen 2-3v iässä, samalla huomauttaen siitä että vesijohtoveden ollessa fluoripitoista (paikkakuntakohtaista), voi hammastahnan käytön aloittamisen siirtää jopa kouluikään asti. Neuvolassamme taas kerrottiin lääkärien suositelleen tahnaa jo heti ensihampaiden puhjettua, lisäohjeeksi mainittiin lastenhammastahnan valitsemisesta (ikäsuositukset tahnatuubissa ilmeisesti riittävät?).

Fluorihammastahnaa?

American Dental Associationin (ADA) mukaan vauva alkaa tarvitsemaan fluoria 6kk iästä eteenpäin. Suositus päivittäiselle määrälle on n.0,5mg (<6kk enintään 0,7mg, 7-12kk 0,9mg). On huomattavaa, että fluoria on muuallakin kuin vain hammastahnoissa: esimerkiksi juomavesi sisältää sitä. EU standardeissa pitoisuuden ylärajana on 1,5ppm, mutta tietyillä alueilla fluoripitoisuus on kuitenkin korkeampi, yleensä 1,5-2,5ppm (1ppm=1mg/l). Yksittäistapauksissa fluoripitoisuus voi kuitenkin olla jopa 3,5-4,5ppm. Alla kuva alueista joilla fluoripitoisuus on korkea, näillä alueilla (etenkin erityisen korkean pitoisuuden alueilla) suositellaan joidenkin lähteiden mukaan hanaveden sijaan pullovettä pienten lasten juomaksi. Näin Kotkan kaupunki ohjeistaa asukkaita
 




                                                                                                 Kuva: Duodecim

Esimerkiksi Lahdessa juomaveden fluoripitoisuus on Lahti Aquan mukaan vain 0,16mg/l, Helsingissä pitoisuus vielä alhaisempi n.0,1mg/l. Joissain suosituksissa mainitaan, että fluorituotteiden käyttö on turvallista silloin kun juomaveden fluoripitoisuus on alle 0,3mg/l, Lahdessa ja Helsingissä esimerkiksi fluorituotteiden käyttö on siis perusteltua.

Fluorin tehon perusteet, hyvin lyhyesti

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että kiilteen fluoripitoisuuden ja sen liukenemisen välillä on vain heikko yhteys, mutta fluori on jo matalinakin pitoisuuksina osoittanut tehonsa karieksen ehkäisyssä. On olennaista, että fluoria saadaan pieninä annoksina useasti, sillä sen vaikutukset perustuvat läsnäoloon happohyökkäyksen alkaessa (vähentämällä haitallisia vaikutuksia ja korjaamalla syntyneitä vahinkoja). (Liisa Seppä 2008, Oulun yliopisto).


Lasten hammastahnat ja fluoripitoisuudet


Nyt kun "lupa" lisäfluoriin on juomaveden laadun kautta saatu, siirrytään hammastahnoihin. Lasten tahnatuubeja tuntuu olevan monenlaisia, löysin Prismasta Colgaten tuubin jossa virtahepo smailaa ikäsuositusmaininnan vieressä; 0-6v. Fluoripitoisuus tässä tahnassa on kuitenkin 1000ppmF, vs. aikuisten tahnat joissa arvot (ainakin meidän kaapista löytyvissä) ovat 1450ppmF. Esimerkiksi Oral-B:llä on Nalle Puh-tahna jonka fluoripitoisuus on puolet pienempi, 500ppmF. Lasten hammastahnat esittelyssä . Ainoa mutta on, ettei alle 1mg fluoripitoisuuksien tehosta ole saatu riittävää tieteellistä näyttöä, sen vuoksi laimeamman tahna hölvääminen hammasharjaan.. no, opettelua tahnaukseen jos ei muuta. Näin mietoa ja tieteen valossa siis tehotonta tahnaa suositellaankin siis vain pikkulapsille joilla on pysyvien etuhampaiden kriittinen kehitysvaihe fluoroosin suhteen, n.1,5-3,5v iässä. Fluoroosi johtuu liiallisesta fluorin saannista aiheuttaen hampaan värjäytymistä (valkoiset laikut) ja pahimmillaan  hammaskiilteen lohkeilua. Mielestäni yllättävää että kriittinen vaihe on tuolloin, hampaathan ovat jossain ikenien uumenissa vielä!


Entäpä tämä tahna jonka pitoisuus oli 1000ppmF? Oleelliseksi kysymykseksi nousee fluorin liiallinen saanti, onko riski todellinen?

Fluoriannokset

Vakavan tilan voi saada aikaiseksi nauttimalla fluoria 32-64mg/painokiloa kohti. Myrkytystietokeskus ohjeistaa näin:

Alle 40 ml fluorihammastahnaa syöneelle lapselle voi antaa maitoa tai muutaman kalkkitabletin fluorin sitomiseksi. Vatsaoireita voi esiintyä. Jos syöty määrä on yli 40 ml, ota yhteys Myrkytystietokeskukseen.

Pidemmällä aikavälillä pienemmätkin annokset voivat kuitenkin olla haitallisia; näitä en lähde erittelemään sillä lista on melkoinen. Jotkut tahot jopa tituleeraavat fluoria myrkyksi, jonka sivuvaikutuksena tulee hampaiden hyvinvointi. Onhan nippelitietona mainittava että fluorin eri muodoista tehdään myös sekä rotanmyrkkyä että jopa tunnettua masennuslääkettä, Prozacia. Kemikaalikimara-blogia kirjoittava ja aiheesta kirjankin julkaissut Anja Nysten kuitenkin huomauttaa maltillisuudesta kirjoittaen asiantuntevan sekä kritisoivan vastineen hysterisoiville fluori-kriitikoille jotka jättävät lukijalle kauhukuvia fluorin aikaansaannoksista. Suosittelen lukemaan Kemikaalikimaran tekstin

Tarkoitukseni on nyt kuitenkin kirjoittaa suuhygieniasta sen sijaan että pohtisin hammastahnan nauttimista tuubitolkulla. Yhdellä harjauskerralla, käytettäessä 1000ppmF vahvuista tahnaa ja esimerkkinä viisivuotias lapsi, lapsi saa keskimäärin n.0,25mg annoksen fluoria (Seppä 2008). Esimerkkilapsen ikä johtuu oletukseni mukaan siitä, että viimeistään viisivuotiaiden lasten olisi syytä siirtyä vahvempaan eli 1000ppmF tahnaan. Esimerkissä oletan tahnamäärän olevan suositusten mukainen "herne", ja oletan että esimerkki huomioi myös sen että lapsi sylkee jo tahnaa pois suustaan. Muistellaan mitä ADA suositti puolivuotiaan päivittäisestä fluorinsaannista; enintään 0,7mg (sivumainintana, että ADA ei suositellut fluoria juurikaan alle puolivuotiaille).

Eli vahvemmasta tahnasta herneen verran annosteltuna päätyy elimistöön 0,25mg olkoonkin että osa tahnasta syljetään ulos, jäisi tuosta vielä 0,45mg matka jotta suositusten yläraja saavutettaisiin. Innokkaimmat harjailevat hampaat kahdesti päivässä, jolloin yhteismäärä nousee 0,5mg eli ollaan jo suosituksessa. Kuitenkaan itselleni ei tulisi mieleenkään pursottaa herneen kokoista hammastahnaläjää kolmen (!meillä on tällä hetkellä siis kolme hammasta) nykerön takia vaan kastan harjaa tahnassa vain sen verran että harjakset nyt hieman siitä osaansa saavat, voisin puhua 1/20 herneestä. Huomioidaan vielä se, että asuinalueemme vesijohtovesi on fluoripitoisuudeltaan erittäin alhainen (Hertan pitäisi juoda sitä lyhyellä matikalla n.3 litraa päästäkseen suosituksiin).

Voin siis toisinaan uskaltautua harjailemaan myös vahvemmalla lastentahnalla.



Pohdintaa ja kritiikki

Useassakin lähteessä törmäsin ajatukseen fluorittomuudesta. Toisaalta aine joka edistää hampaiden hyvinvointia on kaikessa rajuudessaan myös hermomyrkyksi muuttuvaa tavaraa. Ja kuten tiedämme, money talks monessakin mielessä, jolloin fluorin toteaminen pitkässä juoksussa haitalliseksi kaataisi suuret bisnekset fluorihammastahnojen kysynnän romahtaessa (tai kuka ties - poistuessa markkinoilta). Fluorin käyttäminen on kuitenkin vielä niin uusi asia, että jos jossain mainitaan sen "varastoitumisesta" elimistöön ja nimenomaan jatkuvan, pitkäaikaisen käytön vaikutuksista, niin niistähän emme voi vielä tietää. Siihen asti kohtuukäyttöä, kuten yleissuosituksena voi kaikissa yhteyksissä todeta.

Näillä puheilla, hyvää ystävänpäivää arvon lukijat!


perjantai 8. helmikuuta 2013

Aarteelleni :)

Hän on syy heräämiseen ja illan ajatuksista viimeinen. Kirjoitan tähän laulun sanat jotka tuovat mieleen Hertan, toivat heti kun kuulin kappaleen Johannan Kurkelan konsertissa. Laitoin ikioman pienen aarteeni päikkäreille ja annoin hetken näille ajatuksille.



Valoihminen


"Sä tiedät reitin taivaanrantaan
sä naurat valoa maailmaan
sä piirrät tuulen koukeroita
sun huoneen ikkunaan

Sä keräät ilon sirpaleita
pisaroita auringon
Sul on pantteriaskissa taivas tammikuun

Mä luulen et sulla on enkelinsilmät
ja paremmin kuin muut
näät kesäkuun merensiniset tuulet
kirkkaammin kuin muut, värit varsinkin
Mä luulen että nuo on silmät enkelin
ne näkee taivaan tarkemmin

Sä tiedät mistä linnut laulaa
ja minne pilvet laskeutuu
Sä osaat olla tosi hiljaa
puhumatta niinkuin puu

Ja jos sun sydämesi särkyy
se särkyy ihan kokonaan
Mut vähäks aikaa vaan
ehkä tunniksi korkeintaan

Mä luulen et sulla on enkelinsilmät
ja paremmin kuin muut
näät kesäkuun merensiniset tuulet
kirkkaammin kuin muut, värit varsinkin
Mä luulen että nuo on silmät enkelin
ne näkee taivaan tarkemmin

Sulla on taito ottaa mua kädestä kii
antaa surullisen surra vain surujaan
päivin sateisin varsinkin
on hyvä että sä oot
juuri tuollainen
valoihminen

Mä luulen et sulla on enkelinsilmät
ja paremmin kuin muut
näät kesäkuun merensiniset tuulet
kirkkaammin kuin muut
värit varsinkin

Mä luulen että nuo on silmät enkelin
ne näkee taivaan tarkemmin"